Uteliaisuus on uusi työelämän taito!

Uusimmassa KT-lehdessä kirjoitan osaamisesta, osaamisen johtamisesta ja tietysti uteliaisuudesta.

Työelämässä osaaminen on oleellista. Tämä ei ole yllätys. Itse kuitenkin olen yllättynyt kuinka merkittävä rooli uteliaisuudella on osaamisen kehittämisessä ja sen johtamisessa.

Uteliaisuuteen kannustaminen alkaa omasta itsestä. Siksi tärkeä näkökulma on muistaa myös oman osaamisen ja uteliaisuuden johtaminen. Emme voi olla uteliaita muita kohtaan jos emme ole lainkaan uteliaita itseämme kohtaan.

Johda uteliaasti sekä että

Uteliaisuus on taitoa ja asennetta toimia ja saada aikaan tuloksia epäselvissäkin tilanteissa. Se on halua ja rohkeutta kysyä ”miksi” ja ”miksi ei”. Uteliaisuus on organisaatiomuutoksia vauhdittava tekijä. Mutta! Uteliaisuuteen liittyy usein kuitenkin organisatorinen jännite esimerkiksi perustehtävän ja kokeilujen tai toistettavuuden ja muutoksen välillä. Jännite liittyy myös johtajuuteen. Jos johtajilta odotetaan isällistä tai äidillistä kaikkitietävyyttä ja romantisoitua ratkaisuautomatiikkaa, ei heille jää tilaa olla utelias.

Uteliaisuus työyhteisöissä on kaksisuuntaista liikettä. Toisaalta se on organisaation johdosta henkilöstön suuntaan, mutta myös päinvastoin. On sanottu (ja olen täysin samaa mieltä!), että jos organisaation johto menettää uteliaisuutensa henkilöstöään kohtaan, ollaan tuhon tiellä. Silloin johto lukittautuu strategisiin norsunluutorneihin, jotka ovat parfymoitu oman ehtymättömän erinomaisuuden ja erehtymättömän erityisyyden tuoksuilla.

Uteliaisuuden tulee liikkua myös alhaalta ylös. Tämä unohtuu usein. Jos strateginen ennakointi, toimintaympäristön muutokset ja osaamisen uudistumisen tarpeet ovat haukotuttavaa hepreaa ja johto ällötyseliitin etuvartio, avautuu sama tuhon tie myös tästä suunnasta. Henkilöstön tulee olla utelias myös johdon ajattelua ja valintoja kohtaan. Pyrstö ilman nokkaa ei tee lintua.

Miten tuo kaksisuuntainen liike on voi toteutua? ”Johtamisen tulisi olla mahdollistavaa. Ilman henkistä turvallisuutta ei organisaatiossa voi olla utelias”, on Visma Softwaren toimitusjohtaja Tommi Laitinen muistuttanut. Oman epävarmuuden ilmaisemisen täytyy olla luvallista. Utelias ei voi sanoa kaikkeen ”minä tiedän”. Myös innostumisen tulee olla sallittua, vaikka siihen liittyisi lapsenomaista leikillisyyttä ja pilkettä. Jos epävarmuutta ja intoa pilkataan, pilkataan myös uteliaisuutta.

Mikä onkaan siis johdon ja esihenkilön rooli? Hyvä alku on antaa ääneen lausuttu lupa uteliaaseen ajatteluun ja toimintaan. Vahva suositus myös esimerkillä johtamiseen. Jos pääjohtaja on joustava kuin teräsbetoni, luo hän esimerkillään kulttuuriin.

Kokonaisnäkökulmasta tarvitaan niin työyhteisön rakenteiden, toimintamallien kuin uskomustekin tuunaamista uteliaisuusmyönteiseen suuntaan. Tämä on useimmiten pitkä prosessi, jota on määrätietoisesti johdettava. On myös palkittava henkilöstöä valinnoista, jotka vahvistavat uteliaisuutta. Yksi merkittävä palkitsemisen muoto on arvostaminen. ”Kiitos, hienoa työtä uteliaisuuden eteen”. Tehoaa erityisesti, kun tämä ilmaistaan muiden kuulleen.

Mahdollistava johtaja tiedostaa, että jokaisella ihmisellä on jotain mikä herättää hänen uteliaisuutensa. Älköön siis yksikään meistä kuvitelko toista!

Uteliaan johtamisen kolme askelta

1. Tunnista uteliaisuus johdettavissasi sekä myös itsessäsi

2. Vahvista psykologista turvallisuutta, sillä utelias ei ole aina oikeassa

3. Mahdollista eri osaamisten ja asiantuntijuuksien ristiinpölyttyminen.

Voiko valtio olla utelias?

Ehkä yllättävä kysymys, mutta saanhan tarkentaa. Ja vastaus on siis kyllä.

Minulla oli ilo herätellä keskustelua uteliaisuuden supervoimasta Törmäämössä maaliskuun lopulla. Sen tavoitteena on auttaa asiantuntijoita eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaamaan tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.

Mukaan oli innokkaasti lähtenyt useita kymmeniä henkilöitä muun muassa Valtiovarainministeriöstä, Digi- ja väestötietovirastosta, Valtiokonttorista, Ruokavirastosta, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta, Aluehallintovirastosta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta ja Ely-keskuksesta.

Jos mielikuvasi virkamiehestä on paperinmakuinen, lattea tai jopa hapertunut, on aika muuttaa sitä. Vaikka mukava eivät olleetkaan kaikki noin 70 000 virkamiehestä, tekivät he minuun vaikuksen. Niin upeita kommentteja ja oivalluksia he tekivät uteliaisuudesta.

Tässä nostoja keskustelusta, joita puheenvuoroni kirvoitti:

”Utelias organisaatio on oppiva organisaatio. Mutta miten edistämme sellaisia vuorovaikutuksen lajeja, joilla kannustetaan uteliaisuuteen?”

”Pystyisimmekö oppimaan tapoja olla kiireessäkin uteliaita?”

Uteliaisuutta pidetään vaarallisena muutospelon vuoksi tai sitten höpöhöpönä, johon ei ole aikaa. Uteliaisuus on kuitenkin ”vastalääke” paluu entiseen -ajattelulle.”

”Uteliaisuus on myös mielestäni oleellinen osa vastuullisuutta.”

”Uteliaisuuden salliminen on myös osa erilaisuuden hyväksymistä. Havaitaan ja arvostetaan sitä uutta ja erilaista, mitä toisella on tarjota.”

Usein uteliaisuus ja innostus kyteytyvät toisiinsa. Innostusta pidetään kuitenkin toisinaan lapsellisena ja sille ei haluta antaa aikaa, kun on kiire”.

”Voiko yksilö raivata tilaa uteliasuudelle ja omalle hyvinvoinnille osana itsensä johtamista ja venyttää organisaation asettamia rajoja?”

”Uteliasuus tietoisena valintana, tykkään kovasti”.

Huh, upeita kysymyksiä ja oivalluksia vai mitä? Jos valtiolla ollaan näin uteliaita, täytyy myös valtion olla utelias. Tämä on minun johtopäätökseni. Oma kotiin viemiseni on erityisesti ajatus uteliaisuuden yhteydestä vastuulliseen työelämään.

Me olemme kiireisiä, se selvä. Jos sinua kiinnostaa miten kiireessäkin (tai juuri siinä) voi olla utelias, pysy kuulolla ja tutustu kesäkuussa ilmestyvääni Uteliaasti kiireessä -minioppaaseeni.

The Power of Curiosity

My mission is to help individuals and organizatios to free and fokus the superpower of curiosity. I been working as trainer and coach over 20 years and its been a fantastic deep dive to kingdom of curiosity. I have also recenty published my new book about curiosity focusing specially in organisational level.

So, what kind superpower curiosity actually is?

First of all we need rethink curiosity. There is not only one type of curiosity as peope usually think. I have found in my research considering my book, that there are two types of curiosity. Professor Todd Kashdan, who is one of my heroes in the field of curiosity, have found up to five ways to be curious. But let´s keep this simpler.

First type is easy as fly of butterfly. You see something that makes your curious – a new book in bookstore or new product in your competitors online store and thats it. You are curious. This is, above all, an emotional experience.

Type number two is little bit – or sometimes lot of – harder to handlle. It´s goal-orientated, there is need for planning and demad of mental energy. For exampe, you could deside that today, in your meetings, you use only open questions. Or in seminar coming next week, you start conversation with three people whom you don´t know before and pitch them your idea great business idea. That´s curiosity type number two. Its also an emotianal experience, but also much more action-oriented thing.

Curiosity is skill and its attitude. Good news are: Skill is something that you can of course practise. And attitude is something that you are able to choose. But of course, you need an ongoing practising if you wish to master your curiosity.

How about attitude? As we all know, changing attitudes is hard and demanding. Some people could think that is nearly impossible. But not us! A great starting point is to start knowing yourself. Which are your beliefs and values behing your attitude? What is meaning of your curiosity? What do you want to change with your curiosity?

It´s inspiring when you find out what makes your collage curious, you find out also connetion beetween curiosity and values. So curiosity is so called engine of valuesystem. And that makes it also the superpower.

The common problem is that we don’t know what makes us curious. That is surprising but true. We have to keep interested in what we think and feel. It should be an ongoing and living process.

Curiosity is an act of appreciation. It helps people connect and build trust between each other.

That is the way to create a better future together.

Pula uteliaasta työvoimasta

Suomessa vallitsee pula osaavasta työvoimasta. On pulaa sairaanhoitajista, lääkäreistä, kokeista, erityisopettajista, hitsaajista, myyjistä, pilvipalveluosaajista ja psykologeista, Yritysten kasvu kompuroi, kun tekijöitä ei löydy. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vauhdilla.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole ottaa kantaa perinteiseen työllisyyspolitiikkaan, vaan vaiettuun ongelmaan: Suomessa vallitsee myös pula uteliaasta työvoimasta. Mitä se tarkoittaa ja miten tällainen pula ilmenee?

Kansainvälisen analytiikkayritys SAS:n tekemän Curiosity@Work -raportin mukaan yritysjohtajat pitävät uteliaisuutta yhä tärkeämpänä taitona työelämässä. Raporttia varten haastateltiin noin 2000 yritysjohtajaa maailmanlaajuisesti. Heidän mukaansa tulossa uteliaisuudesta on tulossa liiketoiminnan välttämättömyys, joka auttaa yrityksiä vastaamaan kriittisiin haasteisiin ja edistämään innovaatioita. Uteliaisuudesta nähdään olevan erityistä hyötyä organisaatioissa, joissa hyödynnetään paljon dataa digitaalisen muutoksen ja liiketoiminnan vauhdittamiseksi.

Vaikka useimmat kyselyyn osallistuneet johtajat uskoivat uteliaisuuden olevan arvokas taito, monet kokivat sen edistämisen ja siihen kannustamisen olevan vaikeaa. Yli puolet johtajista myöskin myönsi, että he eivät osaa tunnistaa uteliaisuutta työnhakijoista.

Ehkä ongelma on myös uteliaan johtamisen puuttumisessa.

Emme voi johtaa uteliaisuutta, ellemme tunnista uteliaisuutta itsessämme. Emme voi johtaa uteliaisuutta, ellemme tunnista uteliaisuutta toisissamme. Emmekä voi johtaa uteliaisuutta, ellemme tunnista sen mahdollisuuksia ympäröivässä maailmassamme. On siis murrettava pari uteliaisuuden myyttiä.

Myyttejä murtamassa

Myytti numero 1: Uteliaisuus on ”vain uteliaisuutta”. Väärin! Uteliaisuus ilmenee ihmisillä eri tavoin. Olen itse jakanut sen kahteen tyyppiin: Ykköstyyppi on helppoa ja spontaania kiinnostumista siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Se on kuin perhosen lentoa. Kakkostyypin uteliaisuus on vaativampaa. Siihen kuuluu etukäteen tehtävät päätökset ja suunnitelmat esimerkiksi ”tämän päivän myyntipalaverissa aion tehdä vain avoimia kysymyksiä”. Ilman päätöstä tuollainen tilanne menisi vanhalla mallilla.

Myytti numero 2: Uteliaisuus näkyy aina ihmisestä päältä. Väärin! Ihmiset ovat erilaisia ja niin myös heidän tapansa ilmentää uteliaisuutta. Ekstrovertit kertovat omista uteliaisuuden aiheistaan pyytämättäkin, kun taas introverttien uteliaisuusprojektit voivat edetä vuosia hiljaa taustalla. Jokainen kokee uteliaisuutta jotain asiaa kohtaan. Ei anneta hiljaisuuden hämätä.

Myytti numero 3: Uteliaisuus on synnynnäinen ominaisuus, joka on tai ei ole. Väärin! Uteliaisuus on taito, jota voimme kehittää. Samat lainalaisuudet koskevat uteliaisuutta kuin muitakin taitoja. Se kehittyy vähän kerrallaan, toistojen tuloksena. Jokainen voi kuitenkin oppia uteliaammaksi.

Taitavuutta uteliaisuuteen

Taidon kehittäminen on tehokkainta, kun sitä tekee vähän kerrallaan – joka päivä hiukan uteliaammin siis! Myös yhdessä kehittäminen on palkitsevaa. Organisaation uteliaisuuskulttuuri kehittyy arjen tekoina ja valintoina. Erityisiä uteliasuuteen liittyviä taitoja on useita.

Kysymisen taito. Kysymykset voivat olla avoimia, pohtivia ja yllättäviäkin. Kysyminen on myös osa ongelmanratkaisun prosessia. Toisinaan uteliaat kysymykset vaativat myös rohkeutta. Taitava kysymys voi nostaa esiin kivuliaan epäkohdan ja se herättää tunteita.

Havaintojen tekemisen taito. Palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen liittyy usein havaintojen tekemistä. Tämä taito kuulostaa helpolta, mutta käytännössä on yllättävän vaikea. Syynä tähän on, että yleensä näemme sen mitä odotamme näkevämme. Utelias, läsnä oleva ja avoin havainnointi antaa kuitenkin rikasta ja hyödyllistä informaatiota esimerkiksi asiakaspalvelusta laadusta.

Tilaisuuksiin tarttumisen taito. Useimmat menestyneet ihmiset korostavat, että kova työ ja tilaisuuksiin tarttuminen ovat heidän menestyksensä salaisuuksia. Tiedemaailmassa puhutaan serendipiteetistä eli hyödyllistä yhteensattumista. Uteliaisuuden taitona tämä tarkoittaa kyllän sanomista tilanteissa, joissa on tottunut sanomaan ei.

Nämä taidot ovat yhteydessä myös uteliaaseen, jonka ytimessä on mahdollisuusien näkeminen pelkojen sijaan.

Tulevaisuus on uteliaiden

Ilman uteliasta työvoimaa emme osaa varautua tulevaisuuden haasteisiin. Emme osaa ennakoida. Organisaatio – olkoon se sitten julkinen toimija tai yritys ei pärjää ilman tulevaisuuden ennakointia. Siihen tarvitsemme esimerkiksi ennakointitiedon lisäksi uteliaisuutta, ennen kaikkea sitä.

Tulevaisuuden ennakointi on yrittäjälle ja yritykselle ensiarvoisen tärkeää. Se on myös vaikeaa. Osa muutoksista on jollain tavalla ennakoitavissa, osa ei lainkaan. Mutta ennakointitiedosta on varmasti joka tapauksessa hyötyä. Se voi koostua tiedosta tulevaisuuden työvoimatarpeesta, väestön kehityksestä alueellisesti ja globaalisti ja yrityksen toimialan trendeistä ja megatrendien vaikutuksesta niihin.

On tärkeää ulottaa uteliaisuus myös oman yrityksen ja oman toimialan ulkopuolelle. Kun eri alojen asiantuntijat ja yrittäjien verkostoituvat ja kohtaavat, syntyy uusia ideoita ja oivalluksia. Syntyy yhteistyötä ja uutta liiketoiminta.

Itsensä johtamisen rooli on tässä kokonaisuudessa oleellinen. Jokainen meistä voi raivata tilaa uteliasuudelle ja venyttää niin omia kuin organisaationkin asettamia rajoja. Näin myös varmistamme, ettei pula uteliaasta työvoimasta kiusaa meitä enää tulevaisuudessa.


Miten uteliaisuutta puolustetaan?

Mikä tekee sinut uteliaaksi? Ehkä helppo kysymys, ehkä ei! Kun tarkemmin lähdet asiaa pohtimaan, voit yllättyä. Emme ole kovinkaan hyvin tietoisia siitä, mikä kaikki tekee meidät uteliaaksi. Entä mikä tekee kollegasi uteliaaksi? Niinpä

Vaikka monet meistä kokevat uteliaisuutta samankaltaisiin asioihin, on uteliaisuus myös yksilöllistä. Tämä on rikkaus esimerkiksi yhteistyön ja työyhteisöjen kannalta.  Mutta usein olemme autuaan tietämättömiä kanssaihmisten uteliaisuuden draivereista.

Psykologian tohtori Todd Kashdanin uteliaisuustutkimukset ovat valottavat eri tapojamme olla utelias. Kashdan on löytänyt viisi tapaa olla utelias. Olen yksinkertaistanut tohtori Kashdanin mallia tiivistämällä uteliaisuuden ykkös- ja kakkostyyppeihin.

Ykköstyyppi on helppoa ja spontaania kiinnostumista siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Se on kuin perhosen lentoa. Kakkostyypin uteliaisuus on vaativampaa. Siihen kuuluu etukäteen tehtävät päätökset ja suunnitelmat esimerkiksi ”tämän päivän verkostopalaverissa aion tehdä vain avoimia kysymyksiä”. Ilman päätöstä tuollainen tilanne menisi vanhalla mallilla. Tulokset olisivat tuttuja ja epäkiinnostavia.

Uteliaisuus on siis sekä helppoa, että vaikeaa. Tietoisuus tästä auttaa hyödyntämään supervoimaa paremmin.

Oppimisen utelias yläjuoksu

”Iskä, ethän sä ole lukenut kai puoliakaan noista kirjoista, jotka on sun hyllyssä”, lapseni huomauttavat usein, kun he vilkaisevat olohuoneesta työhuoneeseen asti luikertelevia hyllymetrejä. Myönnän heidän olevan täysin oikeassa. Kirjojen eriväriset ja eri nimiset selkämykset ovat minulle karkkia. Ne innostavat minua ja tuovat mieleeni uusia työhöni ja elämääni laajemminkin liittyviä ideoita.

Tämän ”turhien” virikkeiden merkityksen havaitsi myös yhdysvaltalainen psykologian tohtori ja neurotieteilijä Charan Ranganath tutkimuksessaan. Siinä asiaan liittymättömät virikkeet auttoivat kokeeseen osallistuneita muistamisessa.

Haluan nähdä uteliaan mielen taiteilijana, joka hyödyntää näennäisesti turhatkin virikkeet luomistyön hyväksi. Tämä asenne vapauttaa, lohduttaa ja inspiroi. Entä jos turhaa ei ole olemassakaan? Entä jos jokainen kokemuksemme ja muistiinpanomme voivat arvoituksellisella tavalla olla rakentamassa sitä ihmeellistä kokonaisuutta, jota meiksi kutsutaan?

Olemme professioiden kapeikoissa kadottaneet kykymme kokonaisvaltaiseen ajatteluun ja kokemiseen. Ilman niitä emme voi kuitenkaan ratkaista yksilö- ja yhteiskuntatason globaaleja haasteita.

Asiantuntijuuden yleisavainta etsimässä

Utelias mieli on arvostava mieli. Sitä tarvitaan onnistuneessa yhteistyössä erityisesti silloin, kun ollaan lähtökohtaisesti eri mieltä. Kun asiantuntijat rohkaistuvat kohtaamaan toinen toisensa ”välitilassa”, ei-kenenkään ydinosaamisalueella, voi kuitenkin tapahtua ihmeitä. Siellä voi saada käsiinsä uteliaisuuden yleisavaimen. Tähän avaimeen liittyvät kuuntelun ja kysymisen taidot. Ne ovat nöyriä taitoja.  Niillä ei egoilla eikä isketä vyön alle. Vaikeita ne ovat erityisesti konfliktitilanteissa, joissa tunteet voivat viedä. Mikä avuksi silloin?

Asiantuntijakin voi olla utelias tunteitaan ja kokemuksiaan kohtaan. Ne avaavat henkilökohtaisen uteliaisuusikkunan ja luovat yhteyttä niin sanottuun vastapuoleen. Silloin on helpompi ymmärtää myös omia ja toisten tarpeita sekä tavoitteita.

Utelias herkistyy tilanteille ja tilanteissa. Siihen voidaan tarvita tietoisia, pieniäkin poikkeamia arjen rutiineista. Mitä siis tehdä tänään toisin, jotta uteliaisuuden supervoimalle tulisi lisää tilaa?

Uteliaisuuden puolustajan muistilista

1. Tee uteliaisuusinventaario. Kun tiedät, mikä tekee sinut uteliaaksi, on sitä myös helpompi puolustaa.

2.  Hyväksy uteliaisuuden organisatorinen jännite. Perustehtävän ja uteliaan kehittämisen välillä on usein jännitettä. Parhaimmillaan se antaa energiaa.

3. Muista, että uteliaisuus on monisärmäinen ilmiö. Se ilmenee ihmisissä ja tilanteissa eri näköisenä.

4. Vahvista asennettasi. Tartu ajatuksiin ja tilanteisiin, vaikka et ole varma niiden suunnasta. Turhaa ei ole.

5. Uteliaisuus on tässä hetkessä tapahtuvaa toimintaa. Älä siis haikaile tai haaveile vaan toimi.

Avoimet uteliaisuustilaisuudet

Tulevia kirjailijavierailuja

Minulla on ilo päästä Helsingin Akateemisen kirjakaupan kohtaamispaikalle haastateltavaksi torstaina 24.3. klo 17.00-17.30.  Lue lisää https://www.akateeminen.com/tapahtumat/mertzi-bergman/

Tapiolan kirjastossa Espoossa olen haastateltavana kirjaani liittyen tiistaina 12.4 klo 18-19. Kerron kirjani teemoista myös Oulunkylän kirjassa keskiviikkona 27.4. klo 18-19.

Kaikkiin näihin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tervetuloa keväiselle Uteliaisuuden salaisuus ja voima -kurssille Valamoon

Uteliaisuus on viimeisiä ihmismielen ratkaisemattomia arvoituksia. Tänäänkin. Se on elämän supervoima, joka liittyy niin työhön kuin arkeen. Tällä kurssilla syvennyt uteliaisuuden mahdollisuuksiin sekä opit omaan uteliaisuuteesi uusia näkökulmia.

Saat vinkkejä ja opit työkaluja, joiden avulla viet oman uteliaisuutesi uudelle tasolle. Löydät keinoja arjen seikkailullisuuteen, työn uteliaaseen tuunaamiseen ja oman elämän syvyyksien uteliaaseen tutkimiseen. Kurssi toteutetaan Valamon opistossa Heinävedellä viikonloppuna 29.4-1.5.2022.

Luostarin rauhoittava ja kauniin innostava miljöö on jo itsessään kurssille tulemisen arvoinen. Kurssi perustuu uusimpiin uteliaisuustutkimuksiin, Uteliaisuus -kirjaani (Basam Books 2022) sekä joka päivä hiukan uteliaammin -filosofiaan. Kurssi sopii kaikille oman uteliaisuuden kehittämisestä kiinnostuneille. 

Ilmoittaudu pikaisesti  https://valamo.fi/c/2022-04-29/uteliaisuuden-salaisuus-ja-voima-42022