Kategoria: Ajankohtaista

Avoimet uteliaisuustilaisuudet

Tulevia kirjailijavierailuja

Minulla on ilo päästä Helsingin Akateemisen kirjakaupan kohtaamispaikalle haastateltavaksi torstaina 24.3. klo 17.00-17.30.  Lue lisää https://www.akateeminen.com/tapahtumat/mertzi-bergman/

Tapiolan kirjastossa Espoossa olen haastateltavana kirjaani liittyen tiistaina 12.4 klo 18-19. Kerron kirjani teemoista myös Oulunkylän kirjassa keskiviikkona 27.4. klo 18-19.

Kaikkiin näihin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tervetuloa keväiselle Uteliaisuuden salaisuus ja voima -kurssille Valamoon

Uteliaisuus on viimeisiä ihmismielen ratkaisemattomia arvoituksia. Tänäänkin. Se on elämän supervoima, joka liittyy niin työhön kuin arkeen. Tällä kurssilla syvennyt uteliaisuuden mahdollisuuksiin sekä opit omaan uteliaisuuteesi uusia näkökulmia.

Saat vinkkejä ja opit työkaluja, joiden avulla viet oman uteliaisuutesi uudelle tasolle. Löydät keinoja arjen seikkailullisuuteen, työn uteliaaseen tuunaamiseen ja oman elämän syvyyksien uteliaaseen tutkimiseen. Kurssi toteutetaan Valamon opistossa Heinävedellä viikonloppuna 29.4-1.5.2022.

Luostarin rauhoittava ja kauniin innostava miljöö on jo itsessään kurssille tulemisen arvoinen. Kurssi perustuu uusimpiin uteliaisuustutkimuksiin, Uteliaisuus -kirjaani (Basam Books 2022) sekä joka päivä hiukan uteliaammin -filosofiaan. Kurssi sopii kaikille oman uteliaisuuden kehittämisestä kiinnostuneille. 

Ilmoittaudu pikaisesti  https://valamo.fi/c/2022-04-29/uteliaisuuden-salaisuus-ja-voima-42022

Haluan hörhön pomon!

”On osattava kommunikoida, jotta saa viestin perille. On osattava ohjata ihmisiä eteenpäin. On osattava kannustaa ja sitouttaa. Johtamisessa on olennaisempaa se mitä tekee kuin se mitä on”, kirjoittaa Thomas Erikson kirjassaan Kehnot pomot ympärilläni.

Uteliaisuus on auttaa noissa kaikissa tilanteissa. Toivon ainakin niin, sillä muuten olemme kaikki pulassa kuin jääkarhut ilmastonmuutoksen sulattamalla jäälautalla. 

Uteliaisuuteen liittyy organisaatioissa kuitenkin jännite. Joskus pienellä, joskus isolla J:llä. Siihen vaikuttavat johto, esihenkilöt ja koko organisaatiokulttuuri. Kaikki tuntevat sen luissaan ja nahoissaan. Voi meitä parkoja!

Mistä jännitteessä on kysymys? Saksalaissyntyinen psykologi Kurt Lewin havaitsi sen jo lähes vuosisata sitten. Hän hahmotteli sitä kenttäteoriassaan, josta on sittemmin tullut erittäin käytetty malli muutosprossien ohjaamisessa. On siis tärkeää tunnistaa muutosta vastustavat ja sitä tulevat voimat. Näin on laita myös uteliaisuuden.

Mikä jännite?

Uteliaisuuteen liittyvä jännite näkyy organisaatioissa näin:

perustehtävä versus kehittäminen

suunnittelu versus spontaanisuus

ennakoitavat tulokset versus arvaamattomat sivuvaikutukset

linja versus rönsy

asiallisuus versus hörhöily

tyyneys versus intoilu

järki versus tunteet

organisaatiokaavio versus muusat

logiikka versus assosiaatiot

asiantuntemus versus asian ihmettely

palvelupolku versus seikkailu.

Keksit varmasti itse lisää! Tämä jännite on joka tapauksessa selitys sille, miksi johtajat kokevat uteliaisuuden kannustamisen vaikeaksi. Siitä taas seuraa, että jäätävä määrä uteliaisuuden potentiaalia jää uinumaan piikkipuskaan. Ei hyvä! 

Toimari, johtoryhmäläinen, osastopäällikkö, lähiesihenkilö tai projektivastaava voi kuitenkin olla se, joka antaa uteliaisuudelle arvon. Miten? Olemalla itse utelias herättää myös toisten uteliaisuuden. Silläkin riskillä, että näyttää hörhöltä. Myös uteliaisuus tuota edellä mainittua jännitettä kohtaan auttaa. Sitten myös koko porukan peukutus uteliaisuudelle varustaa firman epäreilulla kilpailuedulla. Sitä on kaunista katsoa.