Ehkä yllättävä kysymys, mutta saanhan tarkentaa. Ja vastaus on siis kyllä.
Minulla oli ilo herätellä keskustelua uteliaisuuden supervoimasta Törmäämössä maaliskuun lopulla. Sen tavoitteena on auttaa asiantuntijoita eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaamaan tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.
Mukaan oli innokkaasti lähtenyt useita kymmeniä henkilöitä muun muassa Valtiovarainministeriöstä, Digi- ja väestötietovirastosta, Valtiokonttorista, Ruokavirastosta, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta, Aluehallintovirastosta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta ja Ely-keskuksesta.
Jos mielikuvasi virkamiehestä on paperinmakuinen, lattea tai jopa hapertunut, on aika muuttaa sitä. Vaikka mukava eivät olleetkaan kaikki noin 70 000 virkamiehestä, tekivät he minuun vaikuksen. Niin upeita kommentteja ja oivalluksia he tekivät uteliaisuudesta.
Tässä nostoja keskustelusta, joita puheenvuoroni kirvoitti:
”Utelias organisaatio on oppiva organisaatio. Mutta miten edistämme sellaisia vuorovaikutuksen lajeja, joilla kannustetaan uteliaisuuteen?”
”Pystyisimmekö oppimaan tapoja olla kiireessäkin uteliaita?”
”Uteliaisuutta pidetään vaarallisena muutospelon vuoksi tai sitten höpöhöpönä, johon ei ole aikaa. Uteliaisuus on kuitenkin ”vastalääke” paluu entiseen -ajattelulle.”
”Uteliaisuus on myös mielestäni oleellinen osa vastuullisuutta.”
”Uteliaisuuden salliminen on myös osa erilaisuuden hyväksymistä. Havaitaan ja arvostetaan sitä uutta ja erilaista, mitä toisella on tarjota.”
”Usein uteliaisuus ja innostus kyteytyvät toisiinsa. Innostusta pidetään kuitenkin toisinaan lapsellisena ja sille ei haluta antaa aikaa, kun on kiire”.
”Voiko yksilö raivata tilaa uteliasuudelle ja omalle hyvinvoinnille osana itsensä johtamista ja venyttää organisaation asettamia rajoja?”
”Uteliasuus tietoisena valintana, tykkään kovasti”.
Huh, upeita kysymyksiä ja oivalluksia vai mitä? Jos valtiolla ollaan näin uteliaita, täytyy myös valtion olla utelias. Tämä on minun johtopäätökseni. Oma kotiin viemiseni on erityisesti ajatus uteliaisuuden yhteydestä vastuulliseen työelämään.
Me olemme kiireisiä, se selvä. Jos sinua kiinnostaa miten kiireessäkin (tai juuri siinä) voi olla utelias, pysy kuulolla ja tutustu kesäkuussa ilmestyvääni Uteliaasti kiireessä -minioppaaseeni.